Oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikodde 1.1.2015 rääjist

Oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikodde

Oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikodde lii staatârääđi nomâttem jiečânâs já jiešráđálâš vuoigâdvuođâtorvo-orgaan. Tot kocá oovtviärdásâšvuođâlaavâ já täsiárvulaavâ nuávdittem priivaat tooimâst sehe almolâš haldâttâh- já finnodâhtooimâst.

Oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikode toimâvááldán iä kuulâ priivaat- já peerâeellim pirrâdâhân kullee ääših, ige oskolduv hárjuttem.

Lävdikode pargon lii adeliđ vuoigâdvuođâsyeje toid, kiäh láá tubdâm, et liččii šoddâm olgoštuđ tâi šoddâm olgooštmân lohtâseijee kieldum vyestitooimâi čuosâttâhhân.

Ovdâskode kyeskee ääši puáhtá jođettiđ oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikode kieđâvuššâmnáál tuše talle, ko lii saahâ ovdâskode tâi ton toimâorgaan tooimâst virgeomâhâžžân tâi pargoadeleijen.

Lävdikode kocceem ulguupel pääccih täsivääldi president, staatârääđi almosčuákkim, tuámustovlij já eres laavâkevttim¬orgaanâi, staatârääđi riehtikansler já ovdâskode riehtiäššialmaa toimâm.

Olgoštem kiäldu kyeskee ääši kalga kyeđđiđ tuđhâhánnáá, jis äšši lii joođoost tâi puátá joton monnii eres virgeomâháást.

Oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikodde puáhtá kieldiđ juátkimist tâi uđâsmitmist olgoštem tâi vyestitooimâid já asâttiđ miärádâs nuávdittem pehtilitmân uhkesááhu já tuommiđ tom mäksimnáál.

Lävdikodde puáhtá meridiđ ääšiomâháá riemmâđ kuáhtulâš meriääigist toimáid oovtviärdásâšvuođâlaavâst asâttum kenigâsvuođâi tevdimân.

Lävdikodde ij pyevti meridiđ puáráttâs tâi eres sajanmáávsu mäksimnáál.

Lävdikode miärádâsâin puáhtá uuccâđ nubástus haldâttâhrievtist.

Ucâmuš kieđâvuššâm lävdikoddeest lii nuuvtá, já ton toimâttâskirjeh láá nuuvtá. Eres riehtijotteemkoloinis ääšiomâhááh västideh jiejah.

Kocceem

1. Oovtviärdásâšvuođâlaahâ

Ääši puáhtá oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikode kieđâvuššâmnáál jođettiđ tot, kiäs olgošteijee lattim čuácá, teikkâ ääšiomâsteijee mietâmâššáin oovtviärdásâšvuođâaairâs tâi oovtviärdásâšvuođâ ovdedeijee siärvus.

Lävdikodde puáhtá nanodiđ uásipeelij koskâsii soovâd.

2. Täsiárvulaahâ (Laahâ nisonij já almai koskâsii täsiáárvust)

Ääši puáhtá oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikode kieđâvuššâmnáál jođettiđ täsiárvulaavâ kyeskee oosijn täsiárvu¬aairâs tâi pargomarkkânij kuávdášornijdume.

Täsiárvulaavâ nuávdittem kocemist lii lävdikoddeest toimâväldi meid pargoelimân lohtâseijee koččâmâšâin.

Täsiárvuaairâs tâi pargomarkkânij kuávdášornijdume puáhtá jođettiđ täsiárvulaavâ 7, 8, 8 a – 8 e tâi 14 § olgoštem-njuolgâdusâi vuástásii lattim kyeskee ääši oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikode kieđâvuššâmnáál.

Täsiárvuaairâs puáhtá jođettiđ täsiárvulaavâ 5 a já 6 a § vuástásii lattim kyeskee ääši lävdikode kieđâvuššâmnáál täsiárvulaavâ 21 § 4 momentist uáivildum lattim várás.

Ciälkkámuš adelem

1. Oovtviärdásâšvuođâlaavâ tulkkum

Lävdikodde puáhtá adeliđ ciälkkámuš oovtviärdásâšvuođâlaavâ tulkkum tááhust merhâšittee ääšist tuámustoovli, oovtviärdásâšvuođâairâs, tâi eres virgeomâháá teikkâ oovtviärdásâšvuođâ ovdedeijee siärvus táttumist.

Pargosuojâlemvirgeomâhâš puáhtá táttuđ oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikoddeest ciälkkámuš oovtviärdásâš-vuođâlaavâ tulkkuumist já heivitmist.

Lävdikodde ij pyevti adeliđ oovtviärdásâšvuođâlaavâ tulkkum kyeskee ciälkkámuš, jis äšši kulá pargosuojâlemvirge-omâhái toimâvááldán, teikkâ kuáská pargo- já virgeiähtusopâmuš tulkkum.

2. Täsiárvulaavâ tulkkum

Tuámustovli puáhtá táttuđ lävdikoddeest ciälkkámuš täsiárvulaavâ 7, 8, 8 a – 8 e já 14 § heivitmist täsiárvulaavâ mitto-meerij tááhust merhâšittee ääšist.

Vuávámkenigâsvuođâ kyeskee miärádâs

Oovtviärdásâšvuođâaairâs puáhtá jođettiđ virgeomâháá tâi škovlim uárnejeijee oovtviärdásâšvuođâlaavâ 5 já 6 §:st asâttum oovtviärdásâšvuođâ ovdedem kyeskee vuávámkenigâsvuođâääši lävdikode kieđâvuššâmnáál.

Täsiárvuaairâs puáhtá jođettiđ oppâlájádâs tâi pargoadeleijee täsiárvulaavâ 5 a já 6 a §:st asâttum täsiáárvu ovdedem kyeskee vuávámkenigâsvuođâääši lävdikode kieđâvuššâmnáál.

Ucâmuš toohâm lävdikoodán

Oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikoodán čujottum kirjálâš ucâmušâst kalga almottiđ:

• occee nommâ já päikkikuávlu

• máhđulii lavâlâš ovdâsteijee tâi äššialmaa ohtâvuođâtiäđuh

• čujottâs, moos ääši kyeskee koččomijd, avžuuttâsâid já almottâsâid puáhtá vuolgâttiđ

• eres ääšiuásálij noomah já ohtâvuođâtiäđuh

• occee ohtâlistum vátámâš

• occee vátámâš tuárjoo vuáđustâsah já tuotâääših

• lii-uv äšši čovdum tâi joođoost tuámustoovlist tâi eres virgeomâháást

• nobdum olgošteijee persovnvuotâ já ohtâvuođâtiäđuh

Ucâmuš kalga ääšiuásálâš tâi ton tahhee vuáláčäälliđ.

Äššialmaa kevtidijn occee persovnlávt vuáláčäällim valduuttâs äššialmai kalga toimâttiđ lävdikoodán.

Ucâmuš já valduuttâs puáhtá kyeđđiđ meid šleđgâlávt. Šleđgâlâš ucâmuš ij taarbâš tievâsmitteđ vuáláčálusáin, jis äššikirjeest láá tiäđuh vuolgâtteijest ige äššikirje algâalgâlâšvuođâ tâi čavosvuođâ lah suijâ epidiđ. Jis lävdikoodán toimâttum šleđgâlâš ucâmušâst lii čielgiittâs äššialmaa toimâvääldist, ij äššialmai taarbâš toimâttiđ väldikirje.


Lävdikode ohtâvuođâtiäđuh:

YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA

PL 27

FI-00023 VALTIONEUVOSTO

PUH: 029 5150 159

Šleđgâpostâ: yvtltk(at)oikeus.fi

Ravvim

Oovtviärdásâšvuođâ- tâi täsiárvuairâs toimâttâh puáhtá ravviđ tâi išediđ ucâmuš tohâmist oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvulävdikoodán.

Oovtviärdásâšvuođâairâs toimâttuv ravvimpuhelin lii 0295 666 817 (argâpeivij 10–12).

Šleđgâpostâ: yvv(at)oikeus.fi

Täsiárvuairâs toimâttuv äššigâspálvâlempuhelin lii 0295 666 842

(vu–tu 9–11 já 13–15, vá 9–11).

Šleđgâpostâ: tasa-arvo(at)oikeus.fi

Meid riehti-išetoimâttâh tâi äššivyeijee puáhtá išediđ ucâmuš rähtimist.

Riehti-išetoimâttuvâi ohtâvuođâtiäđuh

Suomâ Äššivyeijeilitto

Jis epidâh, et lah šoddâm olgoštuđ pargoelimist

http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus

Julkaistu 25.5.2018