Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta päätöksiä väitetystä syrjinnästä hautaustoimessa ja väitetystä vammaisten henkilöiden syrjinnästä

Julkaistu 9.3.2018

Seurakunnan menettely kappelin luovuttamisessa vainajan uskonnottoman muistotilaisuuden järjestämiseen perustui kirkon itsehallinnon piiriin kuuluvaan uskonnonvapautena turvattuun kirkon omaan uskonto- ja pyhyyskäsitykseen, josta päättäminen kuuluu kirkolle itselleen

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun evankelis-luterilainen seurakunta olisi luovuttanut hautausmaan krematorion yhteydessä olleen kappelinsa hänen äitinsä uskonnottoman muistotilaisuuden järjestämiseen vain sillä ehdolla, että pappi olisi suorittanut vainajan siunauksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettama, koska saadun selvityksen mukaan monissa seurakunnissa seurakunnan tiloja oli luovutettu käytettäväksi myös uskonnottoman muistotilaisuuden järjestämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi hautaustoimilaista ja sen esitöistä sekä kirkkolaista ja kirkkojärjestyksestä käyvän ilmi, että kirkon kappelien käyttämisestä ja käyttöön luovuttamisesta säädetään hautaustoimilain sijasta kirkkolailla, kirkkojärjestyksellä sekä kirkon omilla suosituksilla, jotka perustuvat oleellisesti kirkon näkemykseen evankelis-luterilaisen uskonnon tulkinnasta.

Evankelis-luterilaisen seurakunnan ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon perusteet olla luovuttamatta sen omia kirkollisin toimituksin pyhitettyjä tiloja uskonnottomien tilaisuuksien pitämiseen perustuvat kirkon perustuslaissa tunnustetun itsehallinnon piiriin kuuluvaan ja perustuslaissa uskonnonvapautena turvattuun kirkon omaan uskonto- ja pyhyyskäsitykseen, joista päättäminen kuuluu kirkolle itselleen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

Kaupungin urheilumenestyksen palkitsemista koskevalle säännölle oli hyväksyttävät perusteet eikä vammaisen henkilön urheilumenestyksen palkitsematta jättäminen ollut syrjivää

Hakija oli vuonna 2016 voittanut pronssia tarkkuussuunnistuksen MM-kilpailuissa perussarjan viestissä. Kaupunki ei palkinnut hakijaa suorituksesta, vaikka hänet oli vuonna 2011 palkittu vastaavasta urheilumenestyksestä. Uusien vuonna 2011 voimaan tulleiden palkitsemissääntöjen mukaan kaupunki katsoi, ettei tarkkuussuunnistus ole sellainen yleisesti tunnettu ja kilpailtu laji, joka oikeuttaisi palkitsemiseen. Hakija katsoi tulleensa syrjityksi urheilusuoritusten palkitsemisessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi asiassa syntyneen olettama välillisestä syrjinnästä, koska kaupungin palkitsemissäännön mukaan enimmäkseen vammaisille tarkoitetussa urheilulajissa kilpailevaa hakijaa ei palkittu hänen saavuttamastaan urheilumenestyksestä.

Lautakunta katsoi palkitsemissääntöjen muuttamiseen olleen hyväksyttävää niiden aikaisemman tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja että palkitseminen on voitu hyväksyttävästi rajoittaa uusien sääntöjen mukaisesti kansainvälisesti tunnettuihin ja kilpailtuihin lajeihin. Koska tarkkuussuunnistus ei ole ollut kansainvälisesti riittävän laajasti tunnettu urheilulaji, kaupungin urheilumenestyksen palkitsemiselle asettamat kriteerit eivät täyttyneet nyt käsillä olevassa tapauksessa. Palkitsemisen rajoittaminen kaupungin palkitsemissäännössä kansainvälisesti tunnettuihin ja kilpailtuihin lajeihin oli yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukainen ja tarpeellinen keino edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa katsoi asiassa syntyneen syrjintäolettaman kumoutuneen ja hylkäsi hakemuksen.

Yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna vammana ei pidetty lyhytaikaista vammaa

Hakija joutui liikkumaan kyynärsauvojen avulla, koska hän oli kahta kuukautta aiemmin loukannut polvensa. Hän katsoi tulleensa syrjityksi taksipalveluissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakijaa ollut pidettävä hakemuksessa tarkoitettuna ajankohtana lyhytaikaisen vammansa perusteella yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna vammaisena henkilönä. Taksinkuljettajan velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin ei näin ollen tullut asiassa arvioitavaksi. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa myöskään hakijan terveydentilan perusteella, ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausselosteet on kokonaisuudessaan julkaistu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan internet –sivuilla: http://yvtltk.fi/fi/index/materiaalit/tapausselosteet_3.html

Lisätietoja: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri Juhani Kortteinen
p. 0295 150151, sähköposti: juhani.kortteinen@oikeus.fi

Liitetiedostot