Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta päätöksiä näkövammaisen syrjinnästä pankkipalveluissa ja syrjinnästä uskonnon perusteella sekä väitetystä syrjinnästä lipunmyynnissä ja koulutukseen hyväksymisessä.

Julkaistu 30.10.2017

Verkkopankkitunnusten käytön estäminen näkövammaiselta asiakkaalta oli syrjivää, kun pankin keinot asiakkaan verkkopankkitunnusten suojaamiseksi oikeudettomalta käytöltä eivät olleet oikeasuhtaisia

Hakijalla on näkövamma. Hän katsoi pankin syrjineen häntä, kun se esti hänen verkkopankkitunnustensa käytön. Pankki kiisti syrjineensä hakijaa ja totesi, että verkkopankkitunnusten käytön estäminen oli johtunut väärinkäsityksestä, jonka mukaan hakijan henkilökohtainen avustaja olisi käyttänyt hakijalle myönnettyjä henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia.

Pankin hakijalle aiemmin lähettämästä kirjeestä ilmeni pankin pitäneen hakijan näkövammaa riskinä verkkopankkitunnusten asianmukaisesta säilyttämisestä huolehtimiselle ja tunnusten oikeudettoman käytön estämiselle. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt välitöntä syrjintää koskeva syrjintäolettama.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaajan käyttämät keinot hakijan verkkopankkitunnusten suojaamiseksi oikeudettomalta käytöltä eivät olleet oikeasuhtaisia. Lautakunta katsoi pankin syrjineen hakijaa välittömästi ja kielsi pankkia uusimasta syrjintää.

(ään.)

Tilojaan vuokranneen oppilaitoksen ilmoitus siitä, ettei se vuokraa tiloja muslimijärjestöille oli syrjivää

Hakija katsoi vastaajan syrjineen häntä hänen uskontonsa perusteella, kun vastaaja oli ilmoittanut, ettei se vuokraa tiloja muslimijärjestöille vanhojen maksamattomien laskujen johdosta.

Vastaaja kiisti tarkoittaneensa syrjiä hakijaa, vaan menettely on johtunut siitä, että vastaaja oli sekoittanut hakijan yhdistyksen toiseen järjestöön, jonka tilavarauksia ei hyväksytä maksamattoman laskun takia.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että yhdenvertaisuuslain esitöiden mukaan ei ole merkitystä, onko tekijän tarkoitus ollut syrjivä. Siten välittömästä syrjinnästä on kysymys silloinkin, kun tekijä ei ole mieltänyt toimivansa lain tarkoittamalla tavalla syrjivästi, jos menettelyä on objektiivisin perustein arvioituna pidettävä syrjintänä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan menettelyn kohdistuneen sekä hakijaan yksilönä että kaikkiin hakijan edustaman yhdistyksen jäseniin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi vastaajaa jatkamasta tai uusimasta hakijaan tai hänen edustamaansa järjestöön ja sen jäseniin kohdistuvaa syrjintää uskonnon perusteella.

Vammaiselle tarjotun saattajalipun myyntijärjestelyt eivät olleet syrjiviä

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska ei kuulonäkövammaisena voinut saada saattajalippua kuten muut vammaiset, eikä vastaaja ollut tehnyt hakijan pyytämiä kohtuullisia mukautuksia asian korjaamiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei VR-Yhtymä Oy:n tarjoamassa maksuttomassa saattajalipussa ole kysymys kohtuullisesta mukautuksesta, joka on yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksittäistapauksellinen vammaisen henkilön esittämään pyyntöön perustuva tilannekohtainen järjestely. VR-Yhtymä Oy:n näkövammaisille ja pyörätuolia tarvitseville matkustajille tarjoama maksuton saattajalippu on maksuton lisäpalvelu, johon sillä ei ole ollut velvollisuutta.

Vastaaja selvitti, että saattajalippu on mahdollista hankkia useita eri kanavia käyttäen, ja että kaukoliikenteessä maksuttoman saattajalipun voi hankkia myös junasta konduktööriltä, ja ettei sitä tarvita lainkaan paikallisliikenteessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa syntynyt olettamaa kohtuullisten mukautusten laiminlyömisestä tai muustakaan syrjinnästä, ja hylkäsi hakemuksen.

Ammattikorkeakoulun asettamat edellytykset seksuaalineuvoja –täydennyskoulutukseen hyväksymiselle eivät olleet syrjiviä

Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun häntä ei ollut hyväksytty ammattikorkeakoulun järjestämään seksuaalineuvonta –täydennyskoulutukseen. Koulutukseen hyväksymisen edellytyksenä oli aiempi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkinto, joka hakijalta puuttui. Hakija katsoi, etteivät koulutukselliset rajoitukset edistäneet yhdenvertaisuutta, ja että asiassa olisi tullut ottaa huomioon yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu positiivinen erityiskohtelu hakijan transsukupuolisuudesta johtuen.

Hakijan selvityksestä ei ilmennyt, että häntä olisi kohdeltu hänen henkilöönsä liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin muita kyseiseen koulutukseen hakeneita.

Hakija ei myöskään esittänyt selvitystä siitä, ettei hän olisi henkilöönsä liittyvän syyn vuoksi voinut hankkia koulutukseen hyväksymisen edellytyksenä ollutta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkintoa, joten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei hakijan kohtelu ollut edellyttänyt ammattikorkeakoulun kohdistavan hakijaan positiivista erityiskohtelua hänen tosiasiallisen yhdenvertaisuutensa edistämiseksi taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Tapausselosteet on kokonaisuudessaan julkaistu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan internet –sivuilla: http://yvtltk.fi/fi/index/materiaalit/tapausselosteet_3/tapausselosteet2017_1.html

Lisätietoja: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri Juhani Kortteinen
p. 0295 150151, sähköposti: juhani.kortteinen@oikeus.fi

Liitetiedostot