Etusivu » Uutiset » 2017 » Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta uusia ratkaisuja esteettömyydestä, kohtuullisista mukautuksista ja saavutettavuudesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta uusia ratkaisuja esteettömyydestä, kohtuullisista mukautuksista ja saavutettavuudesta

Julkaistu 6.6.2017

Vammaisille tarkoitetun kuljetuspalvelun internet -sivuston esteellisyys oli näkövammaisia syrjivä

Hakija on näkövammainen henkilö, joka katsoi tulleensa syrjityksi, koska Rovaniemen kaupungin matkapalvelukeskuksen internet-sivuilla ollut ohje sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten käyttäjille ei ollut luettavissa ruudunlukuohjelmalla ja koska matkapalvelukeskuksesta oli suositeltu hänelle kuljetuspalvelutilausten tekemistä puhelimitse.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi Rovaniemen matkapalvelukeskuksen syrjineen hakijaa välillisesti hänen näkövammansa perusteella, kun sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten käyttäjille tarkoitettu ohje ei ollut luettavissa matkapalvelukeskuksen internet-sivuilta ruudunlukuohjelmalla. Lisäksi lautakunta katsoi Rovaniemen kaupungin laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin, kun se ei ollut tarkastellut kohtuullisten mukautusten tarvetta hakijan matkapalvelukeskukselle antaman palautteen johdosta. Lautakunta kielsi Rovaniemen kaupunkia jatkamasta hakijaan tai muihin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää ja hylkäsi hakemuksen muilta osin.

Tulonmenetys ei oikeuttanut lentoyhtiötä laiminlyömään tarvittavia kohtuullisia mukautuksia

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa tutkimaan, onko Finnair Oyj syrjinyt liikuntavammaista henkilöä, kun se ei lentoliikennepalveluja tarjotessaan ollut tehnyt yhdenvertaisuuslain tarkoittamia kohtuullisia mukautuksia vammansa takia kolme vierekkäistä penkkiä tarvitsevalle matkustajalle.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti T:n joutumista ostamaan kolme vierekkäistä istumapaikkaa kolmen basic-lipun yhteishinnalla hänen kannaltaan sellaisena kohtuuttomana kustannuksena, jonka vuoksi hänen pääsynsä palvelujen pariin oli kokonaan estynyt hinnan takia.

Lautakunta katsoi, ettei yhtiön toiminnan liiketaloudellinen perusta ja vapaus hinnoitella tuotteensa voi sellaisenaan vapauttaa tavaroiden ja palvelujen tarjoajaa yhdenvertaisuuslain mukaisesta velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia.

Lautakunta totesi Finnair Oyj:n olevan pörssiin listautunut liikevaihdoltaan merkittävä valtionyhtiö, jonka harjoittama liiketoiminta on jo itsessään taloudellisilta vaikutuksiltaan huomattavaa. Vaikka vastikkeettomasti annetusta lentolipusta tai lentolipun hinnan huomattavasta alentamisesta seuraisi yhtiölle tulonmenetystä, asiassa on arvioitava molempien osapuolten kykyä selviytyä lipun hinnan aiheuttamasta tappiosta. Kun otettiin huomioon T:n vamman erityislaatuisuus ja oletettava harvinaisuus sekä kohtuullisen mukautuksen tapauskohtaisuus, tapauksessa tarvittava kohtuullinen mukautus ei yleisemmin vaikuta yhtiön hinnoitteluvapauteen.

Lautakunta katsoi Finnair Oyj:n laiminlyöneen kohtuullisten mukautusten järjestämisen T:lle ja siten syrjineen häntä hänen liikuntavammaisuutensa perusteella yhdenvertaisuuslain vastaisesti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi Finnair Oyj:tä uusimasta tai jatkamasta T:hen tai muihin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää lentoliikennepalveluissa.

Postin pakettiautomaattien lokeroiden korkeuserot eivät olleet syrjiviä kun vastaava palvelu on saavutettavissa myös pyörätuolin käyttäjälle

Pyörätuolia vammansa takia käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska osa Postin pakettiautomaattien lokeroista oli niin korkealla, ettei pyörätuolissa istuva tai lyhyt henkilö ylety niihin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei Postin palvelun käyttämisen näkökulmasta ollut merkittävää eroa siinä, noutaako asiakas pakettinsa automaatista vai palvelupisteestä. Posti tarjoaa asiakkaalle laajasti mahdollisuuksia valita, käyttääkö hän pakettipalveluja vai Postin toimipisteitä ja mitä nimenomaista toimipistettä hän käyttää. Asiakkaalla on lisäksi pakettiautomaattia käyttäessään mahdollisuus etukäteisesti tiedustella, missä luukussa hänen pakettinsa on, ja mikäli luukku on liian korkealla, paketin paikkaa voidaan Postin toimesta vaihtaa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että vastaajan selvityksen perusteella palvelu on järjestettävissä niin, että se on saavutettavissa myös pyörätuolin käyttäjälle ja lyhyelle henkilölle, eikä vastaaja näin ollen ole laiminlyönyt kohtuullisten mukautusten tekemistä asiassa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että vastaaja oli kumonnut asiassa syntyneen syrjintäolettaman ja näyttänyt, ettei se ollut toiminut yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaisen syrjintäkiellon vastaisesti. Näin ollen lautakunta hylkäsi hakijan hakemuksen.

Ravintolatilojen esteellisyys ei ollut syrjintää, kun ravintola oli ryhtynyt heti asian havaittuaan toimenpiteisiin esteellisyyden poistamiseksi

Vammansa takia pyörätuolia käyttävä hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun esteettömäksi tarkoitettu ravintola oli usean kuukauden ajan ylläpitänyt esteellistä sisäänkäyntiä ja asettanut näin vammaiset asiakkaat muihin asiakkaisiin nähden eriarvoiseen asemaan.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että se arvioi ainoastaan yhdenvertaisuuslain mukaista syrjinnän kiellon rikkomista, eikä sen toimivaltaan kuulu esteettömyysmääräysten ja määräysten mukaisen rakentamisen ja siinä ilmenevien mahdollisten puutteiden sisällöllinen arviointi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että rakennuksen käyttöönottaja voi luottaa rakennuksen vastaavan esteettömyysmääräyksiä tilanteessa, jossa lupaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käytettäväksi tiettyyn tarkoitukseen, eikä kyse ole kovin vanhasta hyväksymisestä. Tapauksessa rakennus oli hyväksytty käyttöön edellisen omistajan aikana helmikuussa 2015 ja tila oli tullut vastaajan omistukseen 1.1.2016. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että kysymys oli niin tuoreesta hyväksymisestä, että käyttöönottajalle oli syntynyt oikeus luottaa lupaviranomaisen hyväksyntään rakennuksen esteettömyydestä.

Lautakunta katsoi, ettei rakennuksen esteettömyyden aiempi hyväksyminen lupaviranomaisen toimesta kuitenkaan vielä sulje pois mahdollisuutta sellaisesta myöhemmin ilmenevästä esteellisyydestä, josta syntyvä puutteellinen saavutettavuus syrjisi vammaisia henkilöitä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan vastaajayrityksen toimitusjohtaja oli käynyt ravintolassa toteamassa esteettömyystilanteen ja tilannut pysyvän korjauksen noin kaksi viikkoa hakijan ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Tilapäiset luiskat oli asennettu noin puolitoista kuukautta hakijan ensimmäisen yhteydenoton jälkeen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei asiassa ollut osoitettu, että vastaaja olisi esteellisyyden ilmettyä asettanut hakijan muihin asiakkaisiin nähden epäedulliseen asemaan. Lautakunta katsoi vastaajan esittämänsä selvityksen perusteella kumonneen asiassa syntyneen syrjintäolettaman ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

Lentoyhtiön varauspalvelujen palvelumaksukäytännöt eivät olleet syrjiviä

Sairaudestaan johtuen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun Finnair Oyj oli soveltanut häneen alle 65-vuotiaana eläkeläisenä erilaisia varauspalveluiden palvelumaksukäytäntöjä kuin yli 65-vuotiaaseen eläkeläiseen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että asiassa näytti vastaajan vastauksen perusteella olleen tosiasiassa kysymys siitä, että palvelujen hintoja koskeva informaatio oli ollut epäselvästi esillä. Vastaaja kertoi ryhtyneensä toimiin internet-palvelunsa kehittämiseksi niin, että varauspalveluja koskeva ohjeistus on selkeämpää ja erityismatkustajien lipunvaraus onnistuisi suoraan internetissä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei hakija ollut esittänyt sellaista tavanomaisista käytännöistä poikkeavaa seikkaa, joka olisi antanut lautakunnalle perusteen olettaa vastaajan asettaneen hakijan erilaiseen asemaan suhteessa muihin vertailukelpoisessa tilanteessa oleviin henkilöihin nähden.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen.

Tapausselosteet on kokonaisuudessaan julkaistu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan internet –sivuilla: http://yvtltk.fi/fi/index/materiaalit/tapausselosteet_3.html

Lisätietoja: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri Juhani Kortteinen
p. 0295 150151, sähköposti: juhani.kortteinen@oikeus.fi

Liitetiedostot