Etusivu » Uutiset » 2017 » Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta neljä uutta ratkaisua vammaisten ihmisten syrjinnästä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta neljä uutta ratkaisua vammaisten ihmisten syrjinnästä.

Julkaistu 30.1.2017

Lautakunta kielsi Kelaa syrjimästä vammaisia ihmisiä tulkkauspalvelun saamisessa

Hakija on kuulonäkövammainen, jolla on lainvoimainen päätös oikeudesta käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua. Häneltä oli evätty mahdollisuus saada tulkkauspalveluita, kun hän oli aikeissa soittaa Portugaliin. Hakijan toivoma tulkki ei ollut käynyt Kelan edellyttämää kuulonäkövammaisten tulkkauskurssia. Kelan vuonna 2013 laatimien sopimusehtojen mukaan tulkit, jotka ovat suorittaneet sokean opastamista ja kuvailua sokeille sisältävän kurssin, saavat tulkata kuulonäkövammaisille. Hakija katsoi sopimusehtojen noudattamisen johtavan tulkkauspalveluiden epäämiseen tietyiltä ryhmiltä tietyissä tilanteissa. Hakija oli jäänyt ilman tulkkauspalvelua, koska sopimusehtojen mukaista portugalinkieltä hallitsevaa tulkkia ei ollut saatavilla. Hakija pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kieltämään Kansaneläkelaitoksen Vammaisten tulkkauspalvelukeskusta jatkamasta tai uusimasta syrjintää vammaisuuden perusteella. Hakija vaati uhkasakon asettamista kiellon tehosteeksi.

Kela kiisti syrjineensä hakijaa tai että kiistanalainen sopimus olisi syrjivä. Hakija teki tulkkaustilauksen hyvin lähellä tulkkaustapahtumaa. Tilaus edellytti lisäksi erityisosaamista, portugalin kielen hallintaa. Kelan välitysjärjestelmästä löytyi yksi portugalin kielen hallitseva tulkki, joka tuotti palveluja kuulonäkövammaisille henkilöille. Tämä tulkki ei kuitenkaan ollut käytettävissä, eikä hakijalle voitu sen vuoksi järjestää palvelua. Kela teki hakijan tilauksen toteuttamiseksi kaikki ne toimet, jotka sillä palvelunjärjestäjänä oli käytettävissä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että asiassa oli syntynyt olettama välillisestä syrjinnästä, koska näennäisesti yhdenvertainen peruste oli asettanut hakijan muita epäedullisempaan asemaan kuulonäkövammaan liittyvän syyn takia. Lautakunnan mielestä tulkille asetettu vaatimus oli joustamaton eikä sitä sovellettaessa oltu otettu huomioon kuulonäkövammaisten yksilöllisiä tarpeita yksittäisessä tulkkaustilanteessa. Lautakunnan mukaan sinänsä hyväksyttävä, tulkkauksen laadun varmistamiseen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi käytetty keino, ei ollut asianmukainen ja tarpeellinen. Koska hakija itse oli ehdottanut jo aiemmin käyttämäänsä tulkkia, joka olisi ollut käytettävissä, lautakunta ei katsonut Kelan esittämien seikkojen voineen oikeuttaa Kelan menettelyä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi Kelan syrjineen hakijaa ja kielsi Kelaa jatkamasta tai uusimasta syrjintää sekä asetti päätöksen tehosteeksi 5 000 euron uhkasakon.

Lautakunta kielsi yritystä syrjimästä vammaisia ihmisiä yleisölle järjestetyssä markkinointitempauksessa

Hakija katsoi yrityksen syrjineen häntä välillisesti, kun sen markkinointitempauksena tilapäiseksi ajaksi avattu sauna ei ollut pyörätuolia käyttävälle henkilölle esteetön.

Vastaajan mukaan arvioinnin kohteena olevassa saunassa ei ollut kysymys yrityksen varsinaisten pelipalveluiden tarjoamisesta, eikä tempaus, ottaen huomioon sen lyhytkestoisuus, alueellisuus ja maksuttomuus, mahdollistanut esteettömyyden toteuttamista tavanomaisia palveluja vastaavalla tavalla.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan yrityksen olisi ollut taloudellisesti mahdollista toteuttaa mainostempauksensa myös esteettömiä tiloja hyödyntämällä. Yritys markkinoi saunaa kaikille avoimena. Lautakunta totesi näennäisesti yhdenvertaisena esitetyn käytännön johtaneen siihen, ettei hakija vammaisuudestaan johtuen tosiasiassa voinut muiden henkilöiden tavoin käyttää tarjottua palvelua. Yritys ei puhtaasti markkinointitarkoituksiinsa vetoamalla myöskään esittänyt toiminnalleen yhdenvertaisuuslain 13 §:n tarkoittamaa hyväksyttävää tavoitetta, joka oikeuttaisi menettelyn. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, ettei yritys esittänyt sellaista näyttöä, joka kumoaisi hakijan selvityksen perusteella syntyneen syrjintäolettaman.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi vastaajan syrjineen hakijaa välillisesti ja kielsi yhtiötä uusimasta tai jatkamasta syrjintää.

Kauppa ei ollut syrjinyt näkövammaista henkilöä palveluita tarjotessaan

Hakija on näkövammainen, joka koki, ettei häntä avustettu asianmukaisesti kaupassa, koska henkilökunta ei aina suostunut auttamaan häntä ostosten keräämisessä.

Vastaaja kiistää syrjineensä hakijaa. Myymälä on suunniteltu itsepalvelumyymäläksi ja henkilöstöresurssit on mitoitettu tämän mukaan. Kaupassa pyritään auttamaan asiakkaita, mutta erillistä avustaja- tai keräyspalvelua myymälässä ei ole.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei kauppa asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen ollut laiminlyönyt toiminnassaan yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettujen kohtuullisten mukautusten tekemistä tai evännyt hakijalta kohtuullisia mukautuksia, ja hylkäsi hakemuksen.

Ravintola oli järjestänyt sisäänkäynnin esteettömyysmääräysten mukaisesti

Vammansa takia pyörätuolia liikkumiseensa käyttävä hakija katsoi ravintolan menettelyn olleen syrjintänä kiellettyä vammaisten henkilöiden erilliskohtelua, kun esteetön sisäänkäynti ravintolaan oli järjestetty muualle kuin pääsisäänkäynnin yhteyteen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi, että ravintolaan oli järjestetty rakennusluvan mukainen esteetön sisäänkäynti, jota käyttämällä myös pyörätuolia käyttävän vammaisen oli mahdollista päästä asianmukaisesti asioimaan ravintolassa. Lautakunta katsoi, ettei asiassa ollut syntynyt syrjintäolettamaa, ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausselosteet kokonaisuudessaan on julkaistu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan internet –sivuilla: http://yvtltk.fi/fi/index/materiaalit/tapausselosteet_3/tapausselosteet2016_1.html

Lisätietoja: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan pääsihteeri

Juhani Kortteinen

p. 0295 150151, sähköposti: juhani.kortteinen@oikeus.fi

Liitetiedostot