Syrjintälautakunnan tapausselosteet 2011

Televisio-ohjelmasarjan esittäminen, 9.3.2011

KHO:2011:22
Vuosikirjanumero KHO:2011:22
Antopäivä 9.3.2011
Taltionumero 588
Diaarinumero 3870/1/09

KHO 9.3.2011 (pdf, 0.08 Mt)

Yhdenvertaisuuslaki - Syrjintä ja häirintä - Romaniväestö - Televisio-ohjelmasarja - Yleisradio - Sananvapaus

Arvioitaessa sitä, oliko Manne-tv/Romano-tv -ohjelmasarjan esittämisellä rikottu yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa ja mainitun pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua häirinnän kieltoa, oli otettava huomioon perustuslain 12 §:n 1 momentissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvattu sananvapauden suoja.

Suomen perustuslaki 6 § 2 momentti, 12 § 1 momentti ja 22 § Yhdenvertaisuuslaki 2 § 2 momentti, 6 § ja 13 § 1 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 10 artikla

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus päätös 09/0953/2 (pdf, 0.97 Mt)

Asunnonvaihtohakemus, 7.11.2011

Syrjintäolettama, todistustaakka, syrjintä, asuminen

SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Diaarinumero: 2010/1554
Antopäivä: 7.11.2011

Maahanmuuttajataustainen A katsoi joutuneensa syrjityksi asuntoasioissaan ja erityisesti asunnonvaihtohakemuksensa käsittelyssä. A kertoi olleensa vuosia asuntojonossa saamatta isompaa asuntoa, vaikka hänen perheensä koko oli kasvanut. Vastaaja kiisti syrjintäolettaman syntymisen. Syrjintälautakunta totesi, ettei syrjintäolettaman synnyttävien tosiseikkojen osalta edellytetä täyttä näyttöä. Syrjintäolettaman syntymiseksi riittävät sellaiset hakijan asianmukaisesti esittämät perusteet, joiden perusteella hakijan hakemus on sillä tavoin uskottava, että syrjintälautakunnalla on objektiiviset perusteet pyytää vastaajalta vastausta sen selvittämiseksi, onko hakijan esittämissä väitteissä perää, ja kykeneekö vastaaja kumoamaan hakijan esittämän näytön. Syrjintäolettaman syntyminen edeltää varsinaista toteennäyttämisen arviointia, johon tarvittavaa tietoa saadaan juuri vastaajan vastauksesta. Muutoin ei saavutettaisi yhdenvertaisuuslain tarkoitusta edesauttaa oikeuksien tehokasta toteutumista. Koska hakija oli esittänyt selvitystä, jonka perusteella voitiin olettaa yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa rikotun, oli vastaajan yhdenvertaisuuslain mukaan osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Syrjintälautakunta katsoi, ettei vastaajan menettely hakijan asuntoon ja asunnonvaihtohakemukseen liittyvissä kysymyksissä ole merkinnyt yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää, ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausseloste SLTK 2010/1554 Asunnonvaihtohakemus (PDF) [pdf, 115.9 kt]

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 13/0502/2 (pdf, 8.18 Mt)

Uskonnon ja omantunnon vapaus, 13.9.2011

Syrjintä, etninen alkuperä, syrjintäolettama, uskonnon ja omantunnon vapaus, rukoushetket

SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Diaarinumero: 2011/93
Antopäivä: 13.9.2011

Hakija katsoi joutuneensa syrjityksi kun häntä ja hänen muslimityöntekijöitään oli kielletty rukoilemasta K Oy:n työmaalla ja sen sosiaalitiloissa. K Oy:n vastaava työnjohtaja T katsoi, että hänen tuli taata kaikille työntekijöille tasapuolinen oikeus ja mahdollisuus työehtosopimuksen mukaisten taukojen pitämiseen rauhallisessa ja sitä varten erikseen osoitetussa tilassa. Hänen mukaansa osa työmaan työntekijöistä koki, että rukoushetket häiritsevät heidän taukohetkeään. Syrjintälautakunta arvioi asian kuuluvan sen toimivaltaan, koska hakemus koski yrittäjänä toimivan islaminuskoisen maahanmuuttajataustaisen henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiin liittyvää asiaa. Etninen alkuperä muodostaa laajan kokonaisuuden ja se voi perustua joko syntyperään tai se voi olla oletettu tai omaksuttu. Näin ollen asia kuului syrjintälautakunnan toimivaltaan. Koska hakijan työntekijöiden rukoushetkiä oli järjestetty yhteisissä taukotiloissa, ei niitä voitu järjestää siellä ilman omistajan tai haltijan lupaa. Yhteisissä taukotiloissa järjestettävät rukoushetket johtaisivat siihen, että muut kuin islaminuskoiset työntekijät joutuisivat olemaan vastoin tahtoaan läsnä muun kuin oman uskontonsa harjoittamistilaisuudessa voidakseen käyttää taukotiloja työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisiin taukoihinsa. Tätä ei voida pitää uskonnon ja omantunnonvapauden mukaisena menettelynä. Vastaaja ei sallinut yhteisten taukotilojen käyttämistä muidenkaan uskonnollisten hartaushetkien järjestämiseen, joten hakijan ei voida katsoa joutuneen muita epäsuotuisampaan asemaan tässä suhteessa. Syrjintälautakunta katsoi, ettei vastaajan menettely uskonnon harjoittamiseen liittyvissä kysymyksissä ole merkinnyt yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää, ja hylkäsi hakemuksen.

Tapausseloste SLTK 2011/93 Uskonnon ja omantunnon vapaus (PDF) [pdf, 60.6 kt] ‍